1. Aallaqqaasiut

Saqqummersitami pineqartumi Kalaallit Nunaanni aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut saqqummiunneqarput. Pingaarnertut isiginiarneqarput ukioqqortussuseq, suiaassuseq, ilaqutariit aammalu sumiiffik najugaqarfiusoq. Qallunaat paasisimasallit ataatsimiitsitaliaannit piitsuussusermut suliaq tunngavigalugu agguaqatigiissillugu isertitanut misissuineq suliarineqarpoq. Politikkikkut piitsuussutsimut killigititamik aalajangiisoqarnikuunnginnera ersersinniarlugu Kalaallit Nunaanni misissuinermi pineqartut piitsutut taaneqanngillat aningaasaatikilliortulli taaneqarlutik.

 

Saqqummersitap ilusilersornera

Saqqummersitap immikkoortuata aappaani misissuinermut tunngaviusoq pingaarnersiorneqarpoq. Qallunaat paasisimasallit ataatsimiitsitaliaannit piitsuussutsimut suliaq tunngavigineqarpoq[1]. Naatsorsueqqissaartarfiup qallunaat periaasiannik allaanerusumik atugaqarluni misissuiffigisimasaani isumaliutersuutit pingaarnertut naatsumik nassuiarneqarput.

 

Immikkoortut pingajuanni kalaallinut misissuinermi inernerit suliarineqarput. Inuit aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut amerlassusaat kisitsisini saqqummiunneqarput ilaqutariinnut, ukioqqortussutsinut, suiaassutsinut sumiiffinnilu najugaqarfiusunut immikkoortiterlugit.

 

Pineqartoq aningaasaatikilliortutut inissisimasutut taaneqarpoq ukiut pingasut ingerlanerini isertitat killissarititamit appasinnerusumik inissisimappata. Aningaasaatikilliortutut killigititaasoq aalajangiussaq, isertitat annertussusiisa agguaqatigiissinnerini 50 aammalu 60 pct.-ianni imaluunniit ataallugu inissisimapput.

 

Naatsorsuutinik allanit assigiinngissutsit

Naatsorsueqqissaartarfiup isertitanut kisitsisitigut paasissutissaataani piffissani tulleriaani nunat assigiinngitsut akornanni isertitat nikingassutaannut naatsorsuutinut tunngasut saqqummiunneqareerput[2].

 

Gini-koefficienti, piitsuussuseq allanut naleqqiullugu (Risk of Poverty-rate) aammalu ratio 80/20 assigiinngitsuupput pingasut aningaasaqarnermut nikingassutsimut naatsorsuutaasartut, assigiinngitsunik sammiveqarlutik isertitat nikingassutaanik nassuiaasut.

Naatsorsuutit pingasut tamarmik immikkut isertitat nikingassutaanik nassuiaateqarput.

 

·         Gini-koefficinenti isertitat tamakkerlugit nikingassutaanik naatsorsuutaavoq,

·         allanut naleqqiullugu piitsuussutsinut naatsorsuutini (at-Risk of Poverty-rate) isertitat annikinnerpaat sammineqarput aammalu

·         ratio 80/20-mi naatsorsuutini isertitat annertunerpaat annikinnerpaallu inissisimanerat nassuiarneqarluni.

 

Saqqummersitap saniatigut Naatsorsueqqissaartarfik tabelinik immikkoortunik inoqutigiinni meerartaqartuni isertitat agguataarnerinut ersersitsisunik isertitanut kisitsisitigut paasissutissani saqqummersitsivoq.

 

Saqqummersitsinermi aammalu saqqummertussani tulliuttuni tunngaviusut

Aningaasaqarnermut Inatsimmit 2015-imeersumit Naatsorsueqqissaartarfik annertunerusumik aningaasaliiffigineqarpoq, ilaatigut aningaasaqarnikkut ajornerusumik inissisimasut kisitsisitigut paasissutissaannik suliaqarnissamut aningaasaliisussamik.

 

Saqqummersitaq ukiumut ataasiarluni Naatsorsueqqissaartarfimmi isertitanut kisitsisitigut paasissutissanut ilassutaalluni saqqummersinneqartarpoq.

 

Aningaasaatikilliortut pillugit saqqummersitaq ukiut sisamassaat saqqummersinneqarpoq. Aningaasaatikilliortut pillugit paasissutissat saqqummersinneqarnerisa kingorna ilaqutariit pillugit paasissutissat nutarsarlugit iluarsaanneqarput. Aningaasaatikilliortut pillugit paasissutissanut tunngaviulluartut, inunnik isumaginninnermut aamma ilinniartitaanermut tunngasut iluarsaarneqarput. Taamaattumik saqqummersitami uani kisitsisit piffissami 2011-miit 2018-imut paasissutissat iluarsaaneqarmata decembarimi 2018-imi saqqummersitamit “2013-miit 2017-imut aningaasaatikilliortut”-nit inerneri nikingassuteqarsinnaapput.

 

Kisitsisaagallartut

Saqqummersitami uani kisitsisit 2018-imoortut kisitsisaagallarput. 

2018-imut kisitsisit kisitsisaagallarput. Kommunit 2018-imi kingusinaarlutik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut pisortat ikiorsiissutaat pillugit aamma suliffeerunnermi ikiorsiissutit pillugit, nalunaarsimanerat pissutaalluni. Taamaattumik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi isertitanut nalunaarsuutit, isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornermi tunngavigineqartut, Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut ittumik kommunini aningaasarsiat allagartaat A-11-it tunngavigalugit naatsorsorneqaqqittariaasimapput. Isertitakinnerit akornanni naatsorsueqqittariaqarneq pissutaalluni taakku akornanni nalinginnaanngitsumik nalorninartoqarsinnaavoq. 2020-mi 2018-imi kisitsisiviusut saqqummiunneqarumaarput.

 

Utoqqalinersiassat akileraarutaasalernerat pillugu malittariassat nutaat

Januaarip aallaqqaataani 2017-imi utoqqalinersiassat akileraarutaasalernissaanut malittarisassat nutaat atulerput. Taamaasilluni, tamakkiisumik Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasut, utoqqalinersiassaminnut Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersiassaminnik akiliigaangamik akileraartalerput. Tassa imaappoq:

·         Inuup nammineq nunanut allanut utoqqalinersiassaminut akiliutai ilanngaatitaqarunnaarput.

·         Sulisitsisup utoqqalinersiassanut akiliutigisartagaat akileraaruserneqartalerput.

Nunanut allanut utoqqalinersiassanut akiliinermi akileraartalernerup kinguneranik 2016-imiit 2017-imut akileraarnerup annertussusaa allanngorpoq. Aningaasaatikilliortut isertitaanik killiliinermut tamanna sunniuteqarsinnaavoq, isertitat medianiat akileraartarnermut inatsimmit nutaamit sunnerneqarsinnaammat.

 

Kisitsisaataasivik

Kisitsisaataasivimmi kisitsisinik nammineq toqqartukkanik soorlu najukkanut, ukiunut, suiaassutsinut aammalu piffissanut uuttuutit katiternerisigut aallertoqarsinnaavoq. Kisitsisaataasivimmi kisitsisit 2011-miit 2018-imut pissarsiarineqarsinnaapput.